Tie - Cormac McCarthy

Kuten ennemmin mainitsin, olen lukenut kyseisen kirjan. Tulen kenties jatkossa käsittelemään tässä blogissa kirjoja, elokuvia ja musiikkia mutta varsinaisia arvosteluja en tule kirjoittamaan. Juonikuvaukset on jo ennemmin kerrottu monessa paikassa paremmin kuin mihin minulla aikaa ja rahkeita riittää. Kerron siis lähinnä omia kokemuksiani.

Ensin yksi esitelmä kirjasta. Pidin kirjasta kovasti, ja tätä mielipidettä alustan sanomalla, että perus jännärit ja dekkarit ovat mielestäni enemmän tai vähemmän kaupallista kuraa. Tämä kirja on sikäli vastakohta edellisille että sen juoni on kenties minimalistisin lukemistani kirjoista. Mutta tämän minimalistisen juonen ympärille kasaantuu ehyt maailma, jossa maailmaa tarkastellaan henkilöiden tuntemusten kautta. Tärkeä osa kirjaa on henkilöiden suhteet toisiinsa ja ympäröivään maailmaan, millaisena he asemansa ja ympäristönsä kokevat. Kertaakaan 245 sivun aikana ei tullut mieli skipata sivuja.

Ensimmäiset kymmenet sivut ovat töksähtelevää rujon runollista kerrontaa, jolla alustetaan lukijaa kirjan maailmaan. Myöhemminkin henkilöiden ajatuksia tuodaan lukijan mieliin, kylmän lakonisen vähäeleisesti, mutta luonnollisesti. Toimii.

Tämän kirjan lisäksi suosittelen lukemaan myös Viimeisen Kiitoshymnin. Se sijoittuu ajallisesti kenties muutaman sata vuotta Tien tarinan jälkeiseen aikaan. Juonellisesti ja kerronnallisesti se eroaa Tiestä perustavan laatuisesti, ollen kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen yhteiskunnan tuhon jälkeisen maailman kuvaus.